Ruusunpunainen
(Albumi: Rosenrot (2005) 3. Rosenrot)
Näk’ tyttönen ruususen pienoisen
Valossa sen kukkivan korkeuksien
Armahansa käski hän
Sen noutamahan lähtemän
Hän sen halajaa ja niin on hyvä
Niin se on ja niin aina tulee olemaan
Hän sen halajaa ja näin se menee
Saa hän mit’ tahansa halajaa
On kaivot syvät tongittava
Vettä puhdasta tahdottaessa
Ruusunpunainen, oi ruusunpunainen
Syvät vedet eivät ole rauhassa
Poikanen vuorelle tuskissaan kiipeää
Ei liioin maisemia huomaa hän
Vain pieni ruusu mielessänsä
Hän tuo sen rakkaallensa
Hän sen halajaa ja niin on hyvä
Niin se on ja niin aina tulee olemaan
Hän sen halajaa ja näin se menee
Saa hän mit’ tahansa halajaa
On kaivot syvät tongittava
Vettä puhdasta tahdottaessa
Ruusunpunainen, oi ruusunpunainen
Syvät vedet eivät ole rauhassa
Halkeaa kivi jalkojensa alla
Ei se halua olla kalliolla
Ja antaa huuto kaikkien kuulla
Molempien maahan pudotessaan kuolla
Hän sen halajaa ja niin on hyvä
Niin se on ja niin aina tulee olemaan
Hän sen halajaa ja näin se menee
Saa hän mit’ tahansa halajaa
On kaivot syvät tongittava
Vettä puhdasta tahdottaessa
Ruusunpunainen, oi ruusunpunainen
Syvät vedet eivät ole rauhassa
(kappale on saanut inspiraationsa Goethen runosta Heidelröslein, ja Grimmin veljesten sadusta Lumivalko ja Ruusunpuna)
